Parin viime viikon aikana oon ollu perinteisessa japanilaisessa teeseremoniassa (siis oikeesti, vaan japanilaiset kykenee kehittamaan teen hauduttamisesta seremonian), heranny neljalta aamulla katsomaan tonnikalojen huutokauppaa kalatorilla, jonottanu aamukuudelta tunnin sushia ja paattany etten enaa ikina mee baariin Tokiossa. Kaikkee hauskaa ja ihmeellista siis. Huomenna mennaan Ghibli museoon, josta oon ihan tapinoissa koska Totoro on mun kaikkien aikojen lempparielokuva!!!

Japanin tunnilla harjoiteltiin keskustelua ja opettaja kysy meilta kenen kanssa me haluaisimme seurustella, ja kenen kanssa naimisiin. Mielestamme kysymys oli hiukan outo, koska yleensa seurustelun tarkoituksena on selvittaa, josko Pasi taikka Taneli on sopiva yksilo avioitumiseen hamassa tulevaisuudessa. Opettajamme selvensi meille, etta Japanissa seurustellaan rakkaan kanssa, mutta naimakauppoja hierotaan rikkaan miehen kanssa. Taalla on yrityksiakin rikkaan sulhon loytamista varten. Naisilla kriteerina on nuoruus ja natti pitais kans olla. Lisaksi avioitumisen jalkeen naisen odotetaan jattavan tyonsa, silla jos han jatkaa tyontekoa, on tama merkki siita, ettei mies kykene hanta elattamaan. Ja tamahan on siis kauhea hapea, hyi.

Luulin, etta taa japanilainen nakokulma avioitumiseen on harvinainen, mut sit puhuttiin tyttojen kanssa mistas muustakaan kun parisuhteista ja kavi ilmi, etta kaikki on sita mielta, etta miehen pitaa olla rikas. Koyhat kyykkyyn. Ei haittaa, vaikka gubbesta ei nyt niin valittaiskaan, mut jos se on rikas niin pisteet nousee kohisten. JA! Tytot sano myos, etta voisivat ilman muuta ryhtya kotiaideiksi mikali miehella on tarpeeksi rahaa. En tieda oonko vaan helvetin naiivi mutta mulla menee toisesta valittaminen ja persoonallisuus tarkeysjarjestyksessa rahan ja aseman edelle. Ei oo juolahtanu pieneen mieleenkaan etta kriteerina olis se, etta joku mut elattais. Aikuisiahan tassa ollaan, itsenaisia! Okei siis pakko myontaa etten ma mitaan taksikuskia ehka vakavissani deittailis (ellei se ois ihan JARJETTOMAN kuuma...mut silloinki ehk enemman hupimielessa) mut mut... en rajoita vaihtoehtoja pelkkiin pankkiireihinkaan (sitapaitsi niil menee nyt huonosti). Nojaa... ehka mun kannattais nyt vaan lopettaa kauppis ja odotella et milloin se Joona pokaa sen Oscar-pystin...

Paluu arkeen...

...on pebasta. Jotenkin lomalla ehti unohtaa kaikki ikavat koulujutut ja yhtakkii niit onkin kasautunu eteen miljoona. MUT. Onneks viikonloppuna ehti vahan chillaa. Perjantaina kaytiin kiertelee kauppoja Joonan kanssa, olin puol tuntii myohassa (koska menin jostain ihme uloskaynnista ja eksyin niin etta pyorin sit 30min JUNA-ASEMALLA) ja kaiken lisaks huonolla tuulella ja mahakin oli viela sekasin reissun jaljilta. Niin etta ei se Joona-raukka kauaa ehtiny olla mulle vihainen kun sen piti jo koittaa piristaa mua (on se vaan niin muru). Illal oli meidan tiedekunnan tervetuliaispippalot vaihtareille. Ennen ilmasta syominkia ja juominkia oli vaihtareiden kuitenkin pidettava japanilaisille esitelma omasta koulustaan. Meidan koordinaattori oli unohtanu pyytaa mua pitamaan esitelman, joten olin asiasta ihan hissukseen, skippasin esittelyt ja tulin suoraan pippaloihin. Noh, siella oli jenkit heti huutelemassa et "well well well, look who's here for the food but not for the presentations" :D ja sit ku oltiin ottamassa ruokaa niin japsikavereilta tuli kommenttia etta "sulla taitaa olla nalka" kun ladoin lautaselle kunnon matot. Onneks sain tukea Cherylilta ja kaytiin santsaa ainaki kolme kertaa ja vedettiin neljat jalkkarit. Jotenkin jaany taa syomisvaihde paalle lomalta... No mut on ainaki varaa mattaa, terveytarkastuksen mukaan on lahteny 3kg matkan varrella. Mitenkohan sekin on mahdollista ku joka toinen paiva syodaan ku pikkupossut taalla herkkuja.

Lauantaina kaytiin design-messuilla, Design Festassa. Oli kivaa! Ostin yhdet korvikset ja harmittaa kun en ostanu sielta mitaan postikortteja, oli niin makeita. Maki haluun alkaa napertaa jotain, askarella paskarrella ja sit myyda niit jossain kojussa :D Josta tulikin mieleeni, ikuisuusprojekti numero1, aion neuloa (kylla aivan oikein neuloa) itselleni kaulurin! Semmosen muhkeen ja paksun mustan missa on palmikoita (epailijoille tiedoks, osaan neuloo palmikoita). Joo mut katotaan saanko ikina aikaseks. Illaksi Daiki oli varannut meille huoneen Lockupista. Lockup on semmonen teemabaari missa syodaan ja juodaan vankityrman nakosissa huoneissa ja sit illan aikana tulee aina pari "yllarii" eli valot sammuu ja kaks rollin nakoista jamppaa tulee pelottelee. Henkilokunta on tietty pukeutunu teeman mukaisesti vangeiksi, rolleiksi ja seksikkaiksi vanginvartijoiksi. Koska tiedossa oli taas all u can eat all u can drink ilta, oli varmat naamat tiedossa. Ja sit kerrankin en ollu ainoo jonka naama helottaa paloauton punaisena heti ekan drinkin jalkeen. Asian Glow oli selkeesti useamman japsin vaiva. Oli ihan superhauska ilta, ja vihdoin Joona sai tavata kaikki mun vaihtari- ja japsikaverit. Baarin jalkeen otettiin japanilaiseen tapaan purikurat (semmoset sopot kuvat automaatista) onnistuneen illan kunniaks ja pojat onki meille viel semmosest masiinasta totoro-avaimenperat! JEE.

Mun viikko on alkanu aika surkeesti, eilen muistu mieleen 3 presentaatiota jotka pitais huomiseen mennessa olla valmiina (ja siksipa oonki viettany erityisen paljon aikaa taalla ja Facebookissa). Perjantaiksi ollaan suunniteltu biletysiltaa, mennaan suurimpaan klubiin koko Aasiassa. Kaydaan viela pienta kadenvaantoa paivasta, perjantaina ois nimittain RnB ja hip hop ilta ja lauantaina taas trancea ja housee. Kellekaan ei tuu varmaan yllarina et neiti Cheng kannattaa perjantaita! Sisaanpaasy on suolaset 3500 yenia (25e) mutta kuulemma makee paikka ja uima-allaskin loytyy sisalta! Sunnuntaina pitais sit tsempata perinteista teeseremoniaa katsomassa.

Oltiin syyslomalla kiertelee Osakaa ja Kiotoa, poikettiin samalla myos Narassa ja Kobessa. Oli kylla aikamoinen viikko. Matkassa mukana oli 3 singaporelaista tyttoa, mina ja Carla. Singaporelaiset olivat tehneet perinpohjaista tutkimustyota, ottaneet selvaa majoituksista, matkoista tms. Mina ja Carla oltiin vaan bonareina mukana. Kiotossa yovyttiin 5 yota meidan japanilaisen kaverin mummon luona, joka oli jo kokemus sinansa. Ikivanha talo narisevina puulattioineen ja avarine teehuoneineen oli upea, mutta hemmetin pelottava yolla. Meinas melkeen pissa tulla housuun ennen kuin uskaltauduin vessaan keskella yota. Oli ihan huippureissu, jotain aivan erilaista kuin mita oon mun edellisilla reissuilla kokenu. Tassa jotain juttuja jotka otti hermoon/ei menny jakeluun (en tieda miks on aina hauskempaa avautuu ikavista asioista).

1)Ylenpalttinen valokuvaaminen
Pakolliset turistikuvat kuuluvat joka matkaan, ja nykyaan oon jopa Naukkiksen tapaan alkanut ottaa kuvia ruuastani. MUTTA! Naa typyt lahti viikon reissulle neljalla muistikortilla (per naama) varustettuna, ja 10 metrin eteneminen kesti jokusen vartin kun naa vaan rapsii kuvia. Myohemmin yks tytoista selvensi mulle etta pitaa ottaa ainaki 10 kuvaa samasta aiheesta, koska sit on todennakoisempaa et niiden joukossa on se yks taydellinen. Okei, ihan jarkeenkaypaa mutta mitas hemmettia teet 10lla kuvalla jostain patsaasta, jonka nimea et tod nak kuitenkaan muista viikon kuluttua. Kavellessakin naa tytot ottaa toisella kadella kuvia itsestaan.

2) Turistijuoksu
Viikon aikana tuli temppelikiintio tayteen vahaks aikaa. Asiahan on niin, etta kun on nahnyt ne isoimmat temppelit, rupusemmat rakennelmat kalpenee niiden rinnalla. Muutenkin kun ei varsinaisesti oo mikaan fanaatikko niiden suhteen, siina vaiheessa kun on paivan kolmas temppeli vuorossa voi mielenkiinto laantua. On tietty kiva ehtia nahda mahdollisimman paljon viikon aikana, mutta olis voinu olla mieluisampaa keskittya muutamaan erikoisempaan kohteeseen pidemmaks aikaa eika juosta temppelista toiseen (kuvia rapsien, tietty).

3) Matkaopas=raamattu
Meilla oli matkalla mukana matkaopas, jonka mukaan mentin orjallisesti. Illallispaikat valittiin sen mukaan, olivatko ne mainittu kirjassa. Musta matkustamisessa on parasta se, etta saa nauttia paikan tunnelmasta ja tehda itse loytoja.

4) Siis onko mahdollista et (kenkien) shoppailu ei oo kaikkien tyttojen korkein prioriteetti???
Toinen singaporelaisista tytoista oli hulluna vihreaan teehen ja toinen kahviin. Molemmat heras kuudelta ja lahti liikkeelle ennen seitsemaa ehtiakseen tee/kahvimestoille. Ainoo syy miks voisin kuvitella meidan porukan heraavan kuudelta lomalla ois jos jossain olis superkenkaale! JA! Shoppailulle ei oltu varattu omaa paivaa! Torkeeta! Paatin korjata tilanteen jaamalla vikana paivana Osakaan ostoksille kun muut meni Hiroshimaan kattelee muistomerkkei.

Ainaki syotiin melkeen yhta paljon kun mihin oon tottunu meidan reissuilla syomaan! Hihii! Kaikesta huolimatta oli hieno reissu, en oo varmaan koskaan ollu niin aktiivinen lomalla! Ei veda kuitenkaan vertoja Tukholmalle ja 30lle kenkaparille!